Loppukesään venähtäneet tupaantuliaiset häämöttävät edessäpäin ja pitäisi laittaa kotia samalla tahdilla, kuin paahtaa töissä pitkää päivää. Päätin heti uuteen kotiin muutettuamme, että koti laitettaisiin kuntoon pikkuhiljaa huone kerrallaan, jotta pakka pysyy kasassa, järjestelmällisesti ja selkeästi kuten työssäni olen tottunut. Kas kummaa nyt kesä on kohta puolivälissä ja kotia on sisustettu ilman järjestelmällisyyden hiventä, toisin sanoen sieltä täältä ripsuttaen. Vaikeinta itselle suunnittelussa on työminän ja minän risteytys, jolloin työminä päättää toista ja minä toista ja mies vielä kolmatta. Kirsikka on niin sanotusti asetettu kakun päälle.
Kodista tulee silti hyvin mieluinen ja meidän näköinen, enimmäkseen huvittaa tämä oman projektin surkea johtaminen ja sekavuus =) Ja ehkä näin on juuri siksi, että asiakkaiden kanssa olen aina hyvin pedantti projektin kulun suhteen.
kuvat lainattu: Kodin1, Homevialaura, Forme
Nyt olen taas tehnyt edistysaskeleen ja löysin meille kotiin vihdoinkin mieluisan jättikokoisen maton olohuoneeseen. Anno Collectionin Pandora-villamatto löytyi Kodin 1:stä ja laitoin sen heti tilaukseen. Tähän asti olohuoneessa ollut vaalea matto on vaikuttanut pliisulta ja on myös mielestäni liian pienikokoinen jättisohvaan verrattuna. Uudella villamatolla on kokoa 200x290 cm ja se kokoaa yhteen kaikki asunnossa olevat pienet mustat yksityisohdat. Olen myös etsinyt keittiöön ruokapöydän kaveriksi mieluisia tuoleja, enkä ole osannut päättää olisivatko ne oikein modernit vaiko sielukkaat wieniläistuolihenkiset. Näin Homevialauran ihanassa blogissa jutun kyseisistä tuoleista ja tajusin että meille tulee ehdottomasti ruokatuoleiksi nuo sympaattiset wieniläistuolit. Vallilassa sijaitseva Forme maahantuo näitä kauniita TON-tuoleja ja niitä voi ostaa vieläpä kohtuu hinnalla.
Onneksi mun ihka ensimmäinen keskikesän kesäloma häämöttää edessä päin ja ehkä aikaa jää keskittyä hieman paremmin omaankin projektiin. Tavoitteena olisi saada se myös pian päätökseen. Nähdään miten käy ;).
-kesäkuun lumisateisin tunnelmin, Niina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti